Vanhempani ja Auli-täti ovat nyt palanneet takaisin Suomeen ja minä yritän palata opintoihin. Mutta mutta, ennen normaalielämään siirtymistä palaan vielä vierailuun kuten lupasin. Turisteilu sai minutkin vihdoin käyttämään metroa ja vierailemaan naapurikaupunki Newcastlessa. Kipujeni takia jätin merenrannan väliin ja näinpä tavallaan vanhempani ovat nyt minua edellä nykyiseen kotiseutuuni tutustumisessa.
Vieraani toivat perjantaina minulle matkalaukullisen tavaraa Suomesta. Niinpä ensimmäisenä iltana nautin pussillisen Fazerin karkkeja ja mietin olinko eniten innoissani toimivasta adapterista, lempiviltistäni vai kynsisaksista. Itse asiassa mitä enemmän mietin suosikkiani, sitä enemmän vaihtoehtoja minulla tuntui olevan ja lopulta olin haltioissani kaikista tuliaisistani.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun omat vanhempani tulivat minun luokseni kylään. Olen kyllä isännöinyt itsekseni vieraita asuessani vielä Suomessa, mutta tämä oli varsin erilainen tilanne. Ensimmäistä kertaa olin aikuinen ja vastaanotin vanhempani (ja Auli-tätini) omaan erilliseen elämääni. Näytön tarve oli aika suuri. Halusin näyttää, että pärjään hyvin täällä ja omillani. Luulen, että näytinkin. Vaikkakin kaikki meni paljon luonnollisemmin kuin oma paineiluni.
Olin siis jokseenkin ensimmäistä kertaa elämässäni aikuinen vanhempieni seurassa. Mielenkiintoista kuitenkin oli kuinka samaan aikaan olin kuitenkin myös hyvin hyvin tytär. Vaikka kuinka itsenäistynyt ja erillystynyt olisinkin, jossain tuolla sisällä asuu myös se isin tyttö, joka olin jo viisitoista vuotta sitten kulkiessani ylpeänä isän mukana tämän töihin tai huvittaessani ihmetteleviä tätejä, kun iskän keikalla lauloin eturivissä kirkkaalla äänellä jokaisen sanan mukana. Tällä kertaa sisäinen isin tyttö sai teki voltteja, kuperkeikkoja ja kärrynpyöriä, kun näytin VJing videoni, pyynnöstä jopa kahteen kertaan, ja se oli kuulemma erittäin hieno. Ja vaikka kuinka nautin saadessani olla paikallinen opas ja tarjotessani vierailleni aamupalaa tuntui myös varsin prinsessalta, kun kaikki kolme tuntuivat lähes kilpailevan minun hemmottelussani.
Teemabiisikseni voisi siis sopia jonkinlainen väännös Britney Spearsin Not a Girl Not Yet a Womanista: Still Just a Girl Yet Already Woman.
Me Durhamissa
Sain muuten eilen patjan, joten nyt pystyn tarjoamaan lyhytaikaisen majoituksen yhdelle huoneessani. Olen myös tutustunut paikalliseen hotelli/B&B tarjontaan ja isännöinti palveluni ovat siis paranemassa koko ajan.
Eli Tervetuloa Sunderlandiin!
Forever and Almost Always yours,
Tsuua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti